Pikavippi on lyhytkestoinen laina, jonka suuruus vaihtelee 50 aina 500 euroon asti. Tätä suuremmat summat luokitellaan laina-termin alle.

Pikavippien normaali takaisinmaksuaika on muutamasta viikosta kuukauteen ja korko on suhteessa takaisinmaksuaikaan. Pikavippi on koroltaan sitä pienempi, mitä pidempi laina-aika on ja mitä suuremmasta lainasta on kyse. Erittäin isot lainat, lainasummaltaan tuhannesta eurosta ylöspäin ovat pääsääntöisesti kulutusluottoja.

Pikavippi verkkopankkitunnuksilla

Lainmuutoksen myötä kaikki uudet pikavippihakemukset tulee tehdä vahvan tunnistautumisen avulla, eli verkossa tunnistautumalla verkkopankkitunnuksilla pikavippipalvelun sivuilla. Kun käyttäjä on tunnistettu, voi jättää pikavippihakemuksen yrityksen verkkosivuilla. Tyypillisesti vastaus pikavipin hyväksymiseen tulee hyvin nopeasti, muutaman tunnin sisällä.

Verkkohakemus on nopea ja edullinen tapa ottaa pikavippi - pikavipin saaminen hakemuksen jälkeen kestää nopeimmillaan muutamia minuutteja ja rahat ovat heti tilillä.

Pikavippi tekstiviestillä

Uuden lainsäädännön myötä tekstiviestivippien myöntäminen uusille asiakkaille on lopetettu - pikavippifirmat tarjoavat tekstiviestivippejä kanta-asiakkaille, eli henkilöille jotka ovat aikaisemmin ottaneet tekstarilainan kyseiseltä yritykseltä. Vanhat asiakkaat saavat myös paljon muita etuja kanta-asiakkuudesta, kuten korotetut lainasummat.

Usein uusille asiakkaille tarjotaan pienempiä luottoja luottotappioiden pienentämiseksi ja henkilöt, joilla on useampi takaisin maksettu vippi otettu, saavat lainata suurempia, useampien satojen eurojen pikavippejä.

Tekstiviestivippi on nopea ja helppo tapa paikata äkillisiä taloudellisia laskusuhdanteita. Tekstiviestillä lainatessa yrityksellä on jo hakijan tiedot tallessa, jolloin luotto myönnetään koneellisesti erittäin nopeasti ja rahat ovat käytettävissä käytännössä välittömästi.

Tekstiviestilainoihin pätee sama sääntö kuin verkkohakemuksella tehtäviin lainoihin - lainoja saa vain ja ainoastaan lainayrityksen aukioloaikana. Kiinnioloaikana tehdyt hakemukset käsitellään vasta aamulla ja rahat siirretään tämän jälkeen tilille, kun lainahakemus on hyväksytty.

Ilmainen pikaivppi

Aina ei kannata olla mainosten uhri ja ottaa vippiä sieltä mistä mainos käskee. Pikavippivertailu on hyvä paikka lähteä metsästämään halvinta lainaa - yllättävää kyllä, ilmainen pikavippi ei ole huijausta. Esim. pikavippisi.com sivuilla on kerrottu siitä, miten kilpailu laina-alalla on tällä hetkellä niin kovaa, että osa toimijoista joutuu antamaan lainoja ilmaiseksi saadakseen lisää laina-asiakkaita.

Ilmaisen vipin perässä juoksevista asiakkaista ei ole tarkkaa tietoa, kuinka moni heistä jää oikeasti kyseisen lainatalon asiakkaiksi.

Pikavipit ovat?

Vipit ovat yleensä pieniä lainoja, joiden suuruus vaihtelee 50 ja 1000 euron välillä. Pikavippien ottamiseen ei tarvita takauksia tai vakuuksia. Vipin hakeminen tapahtuu tavallisesti tekstiviestillä tai netissä täytettävällä verkkohakemuksella. Vuonna 2010 tuli lakimuutos, jonka jälkeen lainan hakija on pystyttävä tunnistamaan huolellisesti, joten ensimmäistä kertaa pikavippiä hakiessa edellytetään useimmissa yrityksissä verkkopankkitunnusten käyttöä. Myöhemmin lainapäätöksen ja lainasumman siirtymisessä tilille menee vain muutama minuutti. Takaisinmaksuaika vaihtelee, mutta se on aina lyhyehkö, tavallisimmillaan viikon ja kahden kuukauden välillä.

Mihin vipit?

Vipeillä on maine helposti otettavana pikalainana, joka käytetään olueen ja sirkushuveihin. Todellisuus ei ole kuitenkaan ihan näin mustavalkoinen. Myös vastoin yleistä käsitystä pikavippejä ottavat muutkin kuin nuoret, vaan vipit kuuluvat kaikenikäisesten elämään. Yleisimpiä lainaajien kertomia syitä pikavipin ottamiselle ovat muun muassa auton korjaus, ongelmat palkanmaksussa, yllättävä lasku tai sakko, sairastuminen, ruokaostokset, viivästyneet opintotuet tai jokin muu rahatilannetta heikentävä ongelma, joka on johtanut tilanteeseen, jossa rahaa ei tilillä ole enää ollenkaan. Näissä tapauksissa vipit ovat monesti ainoa vaihtoehto.

Korot ja laina-ajat

Todellinen vuosikorko saattaa vaihdella hyvinkin paljon eri yritysten välillä, jopa 100 prosentista 1500 prosenttiin. Lainojen suuruus ja maksuaikavaihtoehdot ovat myös eri yrityksillä erilaiset. Vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Suomessa keskimääräinen lainasumma oli 217 euroa ja keskimääräinen takaisinmaksuaika 33 päivää. Lainoja otettiin yhteensä 321 000 kappaletta ja pikavipit aiheuttivat kuluja yhteenlasketulta arvolta 70 miljoonaa euroa. Näistä lainoista tuli korkoja lainan ottajille 25 miljoonaa euroa, joten keskimäärin lainoista koitui kuluja lainaajille noin 25 prosenttia. Eli sadan euron lainasta tuli tällöin keskimäärin korkoa 25 euroa kuussa. Lainojen korkotaso on laskenut viime vuosina kilpailun takia tasaisesti, koska pikavippiyrityksiä tulee koko ajan lisää. Vipit ovat saaneet uusia maksuvaihtoehtoja, kuten takaisin maksun hoitamisen osamaksulla.

Mita vippeja ottaessa on hyva huomioida?

Pikavippien todellisiin vuosikorkoihin kannattaa perehtyä aina ennen lainan hakemista. Yleisesti ottaen niitä pidetään hyvinä mittareina eri yritysten vippien vertailussa, vaikka se ei niin yksinkertaista olekaan. Todellinen vuosikorko antaa kyllä suuntaa vippien hinnoista, mutta pikavipin ottajan kannalta tärkeintä on aina tarkastella vipin todellisia kustannuksia. Pelkän vuosikoron perusteella ei kannata valita palveluntarjoajaa. Myöskään ei kannata ”varmuuden vuoksi” ottaa liian isoa vippiä, koska turhan suuret vipit tulevat helposti kalliiksi. Liian pitkästä takaisinmaksuajasta tulee myös ylimääräisiä kuluja, sillä käytännössä aina lyhyemmästä vipistä tulee vähemmän kustannuksia lainaajalle. Myös olisi syytä kiinnittää huomiota mahdollisiin lisäkustannuksiin, kuten teksiviestien hintoihin. Usein kannattavampaa täyttää lainan hakemus verkkohakemuksella netissä ja käyttää pankkitunnuksilla tehtävää tunnistautumista.

Velkakierteet

Vipit aiheuttavat helposti velkakierteitä, mutta niitä kannattaa aina välttää. Ikinä ei kannata ottaa uutta pikavippiä, jos edellinen on vielä maksamatta. Tämän voi välttää ottamalla sen kokoinen vippi ja sellaisella maksuajalla, että varmasti tietää pystyvänsä maksamaan sen ajallaan takaisin. Mikäli näyttää siltä, että takaisinmaksun kanssa on tulossa ongelmia, ei kannatta ottaa uutta vippiä muualta, vaan ottaa yhteyttä vipin myöntäjään ja yrittää neuvotella maksuaikataulusta. Siitä on myös vippien myöntäjille etua, etteivät asiakkaat joudu vippikierteeseen ja etteivät velat mene perintään. Velkakierteen sattuessa se kannattaa yrittää katkaista mahdollisimman nopeasti ja ottaa yhteys esimerkiksi Kuluttajaliittoon, Kuluttajavirastoon tai oman kunnan velkaneuvontaan.

Miten vipit syntyivät?

Vipit syntyivät Yhdysvalloissa, jossa niitä markkinoidaan nimellä “payday loans”. Erityyppisiä pienlainoja on tosin myönnetty 70-luvulta lähtien muun muassa kehitysmaissa ihmisille, jotka eivät perinteisten määritelmien mukaan ole olleet luottokelpoisia. Nykymuodossaan vipit saivat kuitenkin alkunsa vasta 2000-luvulla. Suomeen ensimmäiset pikavippiyritykset perustettiin vuonna 2005. Vuoden 2007 syyskuun kuluttajaviraston kartoituksessa Suomen markkinoilta löytyi jo yli 50 pikavippiyritystä. Yöllä annettavat vipit kiellettiin lokakuussa 2009. Luottopäätöksen saa antaa, mutta kello 23 jälkeen myönnetyt vipit saa nostaa vasta kello 7 jälkeen aamulla.

Suomessa ollaan nyt kiristämässä pikavippejä koskevia lakeja. Muutoksia voi tulla esimerkiksi ikärajoihin ja lainan ottamisen ehtoihin. Samassa yhteydessä on tarkoitus selvittää, voitaisiinko Suomeen perustaa eräänlainen positiivinen luottorekisteri. Siitä luotonantajat kuten pikavippiyritykset ja pankit voisivat katsoa, onko hakijalla velkoja jo ennestään.

Mediassa ja keskusteluissa suhtaudutaan monesti pikavippeihin negatiivisesti, sillä ne mielletään monesti koronkiskonnaksi ja ”köyhien ihmisten kiristämiseksi”. Huonot esimerkit vippejä tarvitsevien lainaajien velkakierteistä lisäävät kritiikkiä ja vaatimuksia tiukemmasta sääntelystä. Tämän takia on suunnitteilla erilaisia parannuksia vippejä varten, kuten esimerkiksi Suomen Kuluttajaiitto on ehdottanut kulukattoa lainahaittojen hillitsemiseksi.